ASAHISTA YLEISESTI
Asahitunti koostuu lähes kahdestakymmenestä erilaisesta virkistävästä ja rentouttavasta, kehon eri kohtiin vaikuttavista liikkeestä. Asahia voisikin kuvailla suomalaiseksi Taijiksi. Asahissa ei ole monimutkaisia, akrobatiaa vaativia liikkeitä.
Asahi sopii kaikille, koska jokainen osallistuja voi tehdä liikkeet juuri omalle kunto- ja voimatasolle sopivalla tavalla. Harjoitus sopii Asahin harjoittamisessa kehityttyään osallistuja voi viedä tunnin läpi ns. yhden liikkeen periaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että kesken tunnin ei ole mitään keskeytyksiä, vaan liikkeestä toiseen vaihdetaan ”lennosta”. Asahin liikkeet eivät ole monimutkaisia, joten osallistuja päässee erittäin nopeasti yhden liikkeen periaatteen toteuttamiseen.
Tunti alkaa siten, että ensiksi harjoitellaan hengityksen ja liikkeen rytmin yhdistämistä. Keholle etsitään hyvä pystysuora linja, polvet hieman koukussa. Näiden perusharjoitusten jälkeen ollaan valmiit aloittamaan itse tunti.
Liikesarjat voidaan jakaa viiteen eri osioon; rentoutus, niska-hartia -harjoitteet, selän harjoitteet, jalkojen ja tasapainon harjoitteet. Harjoitusten päätteeksi keskitytään hengityksen tasaamiseen ja mielen rauhoittamiseen.
Asahin on kehittäneet: Ilpo Jalamo, Timo Klemola, Keijo Mikkonen ja Yrjö Mähönen. Heillä on erittäin pitkät perinteet erilaisten itämaisten kamppalulajien parissa. Osalla heistä on myös lääketieteen koulutus.
Asahin keskeisimmät periaatteet
- Hengityksen ja liikkeen yhdistäminen
- Pystysuoran kehon linjauksen harjoittaminen
- Koko kehonlaajuinen liikkuminen
- Kehon kuutelu ja liikkeiden hitaus
- Mielikuvien käyttö mielen harjoitteina
Liikkeen ja hengityksen yhdistäminen saa jo sinänsä aikaan mielen ja kehon täyttävää harmoinian tunnetta harjoittelijassa. Sisäisen harmonian lisääminen vähenttä stressiä ja tuo tilalle positiivista tunnetta ja henkistä tasapainoa.
Asahissa käytetään hyväksi myös monissa itämaisissa taistelulajeissa omaksuttua kehon voimakasta linjausta. Länsimaissa tätä linjausta käytetään hyväksi mm. Aleksander-tekniikassa. Kehon pystylinjaa tutkimalla Asahissa pyritään pääsemään kohti liikkeiden mahdollismman optimaalista suoritustapaa ja kehon voiman käyttöä.
Keho ajatellaan ns. suureksi palloksi, joka tarkoittaa sitä, että liikkeiden aikana keho on joko avautuvassa tai sulkeutuvassa liikkeessä, aivan kuin pallo laajenee ja supistuu. Tällä tavalla liike kohdistuu koko kehoon, ei vain osaan sitä. Tämän etu on se, että liikkeen teho kasvaa ja koko keho tulee harjoiteltua samalla liikkeellä.
Liikkeet tehdään hitaasti ja pehmeästi, jotta kehon kuuntelu ja tietoisuus omasta kehosta kehittyy harjoitteita tehdessä. Oman kehon tietoisuuden harjoittamisessa on se hyöty, että kehon tasapaino, rakenne- ja liiketietoisuus kehittyvät.
Asahissa on lukuisia mielikuvia harjoitteiden apuna: nostetaan palloa, kuunnellan sadetta, kuljetaan vedessä yms. Mielikuvia käytetään, koska ne auttavat oikean mm. liikeradan löytämisessä, keskittymisessä liikkeen suorittamiseen.